Kolmas yö meni edeltäjäänsä toista yötä paremmin. Kerttu-neiti ei kauan itkeskellyt, varmaan puolisen tuntia koitti vikistä ja ovea rapsuttaa.

Tänään käytiin useampaan kertaan pihalla. Kävimme myös mummulassa, jossa Kerttu ihmetteli kissanpentuja ja piti niille sitten haukkuakin, kun ei tiennyt mitä ne kolmen viikon ikäiset kissanpennut olivat miehiään.

Kerttu on niin-niin iloisen ja onnellisen näköinen kirmatessaan pihalla. Ihanaa.

 

 

 

Noi korvat on siis niin ihanan vallattomat :)

Sit piti vähän jo levätäkin, kun tuli niin kovasti juoksenneltua pitkin hankia.